Räiskettä ja räminää! – Näin kirjoitettiin aikoinaan CD-levyyn, kun nuorina poikina keräsimme kaverin kanssa raskaamman metallimusiikin herkkupaloja yksiin kansiin. Ehkä jokin niistä biiseistä, ellei kaikki, sopisi hyvin purkukohteemme timelapse-videon taustalle, jos joku sellaisen olisi kuvannut. Videota ei ole, mutta kuvia sentään löytyy. Tässä marraskuun blogissa avaan ajatuksia rakennusten purkamisesta meidän tekemisemme näkökulmasta.
Omasta mielestäni purkamiseen liittyy enemmän työtä ennen itse purkua ja sen jälkeen, luonnollisesti. Vaikka purkaminen on mukavaa puuhaa ja hyvää hyötyliikuntaa, meillä se rajoittuu pääasiassa huoneistoremonttien yhteydessä tehtäviin purkutöihin. Varsinaiset suuret purku-urakat hoitavat ulkopuoliset urakoitsijat.
Ennen purkamisen teknistä toteutusta täytyy tietenkin päättää, että rakennus ylipäätään puretaan. Päätöksenteolla on ulottuvuuksia aina paikalliseen politiikkaan asti, mutta niitä en tässä avaa. Purkaminen on yksi työkalu osana suurempaa kokonaisuutta, ja kiinteistökehityssuunnitelma ohjaa myös näitä ratkaisuja. Huomioon otetaan esimerkiksi alueellinen asuntotarve, asuntojen koot ja kunto, tulevat korjaustarpeet sekä rahoitus.
Kun olemme päätyneet purkamaan tietyn rakennuksen, haemme hallitukselta ja omistajalta päätöksen. Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti omistajan kanta on otettava huomioon merkittävissä muutoksissa, ja etenkin ARA-kohteissa myös Varke vaatii omistajan puollon. Päätösten jälkeen haemme purkuluvan rakennusvalvonnasta Lupapisteen kautta. Samalla selvitämme liittymien, kuten kaukolämpö, sähkö ja vesi, tilannetta ja olemme yhteydessä niiden toimittajiin. Vuokratonteilla käymme ennen purkamisprosessia läpi mahdolliset sopimusasiat vuokraajan kanssa.
Jos rakennuksessa on vielä asukkaita, pidämme asukasinfon, jossa kerromme purkamisesta ja sen syistä. Sitä ennen kartoitamme vapaat asunnot, joita voimme tarjota. Asukas päättää aina itse minne muuttaa. Purkukohteissa noudatamme normaalisti puolen vuoden irtisanomisaikaa. Jos kohde on jo tyhjä, asukasinformaatio on annettu aiemmin. Ymmärrettävästi tilanne on asukkaalle hankala – koti purkautuu alta pois.
Kilpailutamme purkutyöt yleensä KVR-urakkana. Emme siis suunnittele purkua itse, vaan annamme tehtävän osaajille. Meillä on toki omat aikataulut ja huomioitavat asiat, kuten liittymien irtisanomiset. Purku-urakat herättävät yleensä hyvin kiinnostusta, ja tarjouksia tulee. Kiertotalous on mukana kilpailutuksissa vaihtoehtona. Olemme tehneet yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa ja hyödyntäneet kiertotaloushankkeita suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Esimerkiksi kokonainen jätekatos on joskus siirretty toiseen kohteeseen uuden rakentamisen sijaan. Kokonaisen talon siirtäminenkin on mahdollista, mutta ei yleensä koskaan kustannustehokasta.
Kiertotalouspainotteiset tarjoukset ovat tähän mennessä olleet kalliimpia, joten olemme valinneet perinteisemmän purkamisen. Tämä ei silti tarkoita, etteikö purettu materiaali päätyisi uudelleenkäyttöön. Koen, että kiertotalousmarkkina ei tällä alueella ole vielä kehittynyt siihen pisteeseen, että se näkyisi purkukustannusten laskuna. Toivon, että jossain purku-urakassa Suomessa näin jo tapahtuisi.
Purkujen yhteydessä hyödynnetään aiemmin tehtyjä AHA-kartoituksia (asbesti ja haitta-aineet), ja usein tilataan vielä kohdekohtainen lisäkartoitus. Näin urakoitsija voi huomioida esimerkiksi asbestipurun kustannukset tarjouksessaan. Asbestin purku on tarkkaan säänneltyä ja siksi kallista. Ennen purkua käymme ottamassa talteen kaiken toimintaamme hyödynnettävän materiaalin: käyttökelpoiset jääkaapit ja liedet, automaatiojärjestelmien piirikortteja, joskus jopa lukoston. Loput jäävät urakoitsijan hyödynnettäväksi.
Valitettavasti sana purkukohteista leviää myös varkaille. Kontionkadulla murtauduttiin kohteeseen ja vietiin kuparia, vaikka kaikki asukkaat eivät olleet vielä muuttaneet pois. Putket olivat paineessa, ja vettä tuli rakennukseen reippaasti. Vihurintaipaleella varkaat sentään osasivat sulkea vedet tai tehdä mutkan putkeen. Tuolloin annoimme poliisin harjoitella tyhjässä rakennuksessa, ajatuksena että se rauhoittaisi sivullisten käyntejä. Niin ei käynyt.
Valvomme purkutöitä itse. Tarjouspyynnöissä huomioimme melua aiheuttavat työvaiheet, ja naapuruston huomioiminen on tärkeää. Esimerkiksi yhdessä kohteessa urakoitsija velvoitettiin huomioimaan päiväkodin päiväuniajat.
Jätteistä tulee toimittaa asianmukaiset raportit, ja varmistamme, että purettu materiaali päätyy oikeisiin paikkoihin. Urakoitsijat lajittelevat tarkasti, ja osasta materiaaleista kuten metalleista voi jopa saada rahaa. Purkuvaiheessa emme enää itse hae tavaroita talteen. Naapurustosta kysellään joskus ikkunoita tai muuta käyttökelpoista, ja urakoitsijalla on yleensä valmius mahdollistaa tämäkin kiertotalouden muoto.
Vanhoissa kohteissa yllätyksiä voi silti tulla. Piirustuksissa voi olla ristiriitoja erityisesti maanalaisissa putkissa, ja joskus pohjalaatan alta löytyy esimerkiksi asbestieristeitä, joita ei voi tietää etukäteen. Öljysäiliöt tyhjennetään ja puhdistetaan, ja mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset poistetaan.
Urakan loppuvaiheessa olemme yhteydessä vesilaitokseen ja kaukolämmön toimittajaan liittymien päättämiseksi. Vesilaitos ottaa pistekoordinaatin puretusta putken päästä, jotta se löytyy jatkossakin. Kaukolämmön osalta toimittaja hoitaa verkoston päättämisen.
Rakennusvalvonta tarkastaa työn ja antaa todistuksen purusta. Tämän perusteella rakennus poistuu rekistereistä. Yksi mielenkiintoinen piirre: viranomainen ei voi poistaa rakennusta rekisteristä, jos asukas ei ole tehnyt muuttoilmoitusta. Vaikka rakennus olisi jo pölynä maassa, joku voi olla järjestelmissä yhä ”kirjautuneena” sinne asumaan. Olemme joutuneet tavoittelemaan asukkaita jälkikäteen tämän vuoksi. Emme voi tehdä muuttoilmoitusta heidän puolestaan. Joskus on tehnyt mieli liittää valokuva puretusta tontista ja kirjoittaa: ”Kolmannessa kerroksessako se asukas vielä levitoi ja paistaa lettuja?” Emme ole laittaneet, mutta ajatus on käynyt mielessä.
Purkukustannukset riippuvat kohteesta. Esimerkiksi Ristiinassa kolmen rivitalon purku maksoi noin 105 000 €. Tämän lisäksi tulee rakennuslupamaksuja, kartoitus- ja suunnittelukuluja sekä liittymien poistokuluja. Kyseessä oli ARA-kohde, joten haimme Varken purkuavustusta, joka voi olla jopa 70 % toteutuneista purkukustannuksista. Olemme saaneet avustuksen kaikkiin purettuihin ARA-kohteisiin – ja se on merkittävä tuki.
Vaikka purkaminen on räiskettä ja räminää, siihen liittyy siis paljon muutakin. Varsinainen purkuvaihe on lyhyt, mutta purkamiseen liittyvät asiat ovat meidän toiminnassamme esillä pitkään.
Synkästä syksystä huolimatta jäädään porukalla odottamaan valkeutta maahan.
– Tommi Kuvaja, toimitusjohtaja
26.11.2025