Nyt syksyllä päättyvän CityLoops-kiertotaloushankkeen tuloksista ja opeista pidettiin kiertotalousseminaari tällä viikolla. Hankkeessa seitsemän eurooppalaista kaupunkia pilotoivat toimenpiteitä biojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kiertotalouden edistämiseksi. Yksi kaupungeista oli Mikkeli ja Mikalo oli mukana hankkeessa.
Tämän vuoden asukaslehdessä kerroimme Peitsarin alueella toteutetusta biojätteen lajittelun parantamisesta. Juttu alla sekä lehdessä sivulla 8.
Biojätteen lajittelulla energia ja ravinteet kiertoon
Suomalaisten kotitalouksissa syntyy keskimäärin 0,5-1 kg biojätettä henkilöä kohden viikossa. Biojätettä syntyy muun muassa vihannesten ja hedelmien kuorista ja ruoantähteistä. Biojäte sisältää runsaasti energiaa ja tärkeitä ravinteita, jotka voidaan hyödyntää esimerkiksi liikennebiokaasuna sekä multana ja maanparannusaineina viheralueilla ja maataloudessa. Suomalaisten biojätteillä ajaisi Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan 154 000 kaasuautoa vuoden ajan.
Jos biojätettä ei lajitella erikseen, se päätyy sekajätteen joukossa energiahyötykäyttöön eli poltettavaksi Riikinvoiman Ekovoimalaitoksessa. Tästä aiheutuu mikkeliläisille asukkaille ylimääräisiä jätteen kuljetuskustannuksia. Hyödyntämällä erilliskerätyn biojätteen ravinteet ja energia biokaasulaitoksella, voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden ja kivennäislannoitteiden käyttöä ja ehkäistä samalla ilmastonmuutosta. Myös omavaraisuus energian ja lannoitteiden osalta lisääntyy Etelä-Savossa. Mikkelissä erilliskerätyt biojätteet käsitellään BioSairila Oy:n biokaasulaitoksella. Biokaasulaitoksella biojätteestä valmistetaan maanparannusaineita ja liikennebiokaasua asukkaiden käyttöön.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n CityLoops-hankkeessa biojätteen lajittelua kehitettiin Mikalo Oy:n kerrostaloissa Peitsarin alueella vuosien 2021-2023 aikana. Asukkaille jaettiin tiedotteita ja biojätteen lajitteluohjeita. Metsäsairila Oy tarjosi asukkaille ilmaiset paperiset biojätepussit vuoden tarpeisiin sekä muovikehikon, johon biojätepussi sopii. Näytepusseja jaettiin jokaiseen asuntoon. Lisäksi asukkaille järjestettiin asukasiltoja, joissa pusseja jaettiin halukkaille. Asukkaita opastettiin myös taittelemaan paperinen biojätepussi sanomalehdestä. Mikalo Oy jakoi pusseja myös aina uusien asukkaiden muuttaessa asuntoihin. Biojätteen lajittelussa halutaan suosia nimenomaan paperisia biojätepusseja biohajoavasta muovista valmistettujen pussien sijaan. Paperiset pussit hajoavat biokaasulaitoksella nopeammin, eivätkä aiheuta ongelmia laitoksen käsittelyprosessin aikana. Biohajoavasta muovista valmistetut pussit juuttuvat helposti muun muassa sekoittajiin.
Biojätteen lajittelu Peitsarin taloissa lisääntyi tiedotuskampanjan ansiosta. Alueella tehtiin sekajätteen koostumustutkimus ensimmäisen kerran syksyllä 2020 ennen tiedotuskampanjan aloitusta. Tutkimuksella selvitettiin sekajätteen sisältämiä kierrätyskelpoisia jätejakeita. Tuolloin sekajätteen joukossa oli 35 % biojätettä, mikä on tyypillisellä suomalaisella keskitasolla. Tutkimus uusittiin vuotta myöhemmin, kun asukkaille oli jaettu biojätepusseja ja järjestetty lajitteluaiheisia asukasiltoja. Biojätteen osuus sekajätteessä oli selvästi vähentynyt, sillä biojätettä oli sekajätteen joukossa syksyllä 2021 enää 27 %.
Sekajätteen koostumustutkimuksella selvitettiin, mistä kierrätyskelpoisista jätejakeista sekajäte Peitsarin alueella koostuu. Vuonna 2020 sekajätteen joukossa oli 35 % biojätettä ja vuonna 2021 biojätepussien jakamisen ja asukastapahtumien jälkeen 27 %.
CityLoops-hankkeen puolesta olemme erittäin iloisia tuloksista ja biojätteen lajittelun lisääntymisestä ja haluamme kiittää Peitsarin asukkaita positiivisesta asenteesta ja osallistumisesta tapahtumiimme. Tuloksia ja hankkeen päätöstä juhlistettiin vielä toukokuun lopussa Peitsarin asukastapahtumassa, jossa jaoimme asukkaille edelleen paperia biojätepusseja Metsäsairila Oy:n kanssa. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus tehdä kukkaistutuksia – tietenkin biojätteestä tuotettua multaa hyödyntäen. Työ biojätteen lajittelun edistämiseksi jatkuu edelleen Peitsarin alueella Xamkin Biovirtaa-hankkeessa vuosina 2023-2024.
CityLoops-hanke
CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeessa seitsemän eurooppalaista kaupunkia pilotoivat toimenpiteitä biojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kiertotalouden edistämiseksi. Hanketta rahoittaa EU Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (Grant Agreement No. 821033). Hankkeen toteutusaika 1.10.2019-30.9.2023.
Lisätietoa: www.xamk.fi/cityloops
Tutustu Biovirtaa-hankkeeseen: www.xamk.fi/biovirtaa
Kirjoittajat
Vuokko Malk, Hanne Soininen, Johanna Järvinen, Juha-Pekka Ontronen, Janne Junninen