Asumisturvallisuus syntyy arkisista ja yksinkertaisista asioista
Drooneja tipahtelee tantereeseen ja ankkurit raahaavat merenpohjaa. Muun muassa näistä asioista voi joillekin tulla turvaton olo. Itse olen laittanut merkille sen, kuinka me suomalaisina reagoimme ja hoidamme asioita edellä mainittujen asioiden osalta. Tapahtumat mietityttävät ja laittavat miettimään asioita ja se onkin ihan järkevää. Itse ainakin mietin.
Kohdennetaan ajatusta hieman ja katsotaan vaikkapa Itä-Suomea ja ”mitäpä jos”-ajatusta, että rajalla jotain tapahtuisi. Mikkeli on rajasta toki kauempana, mutta ei kovin kaukana. Pidetään tämä mielessä ja supistetaan vielä ajatusta Mikkeliin. Eli ”mitäpä jos”-ajatus muuttuisi jossittelusta joksikin muuksi, niin mitä sitten? No, skenaarioita on varmasti monia, mutta yksi niistä voisi olla sellainen, että ihmisiä alkaisi siirtyä sisämaahan ja osa näistä ihmisistä pysähtyisi varmasti tänne Mikkeliin.
Näihin ajatuksiin liittyen ajattelinkin kirjoittaa huhtikuun blogini eli asumisturvallisuuden näkövinkkelistä. En tyhjentävästi, mutta muutaman konkreettisen asian kautta.
Asumisturvallisuus on aika paljon muutakin kuin lukittu ovi ja palovaroitin katossa. Asumisturvallisuus syntyy loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaisista ja arkisistakin asioista. Joillekin tämä on varmasti hyvin yksinkertainen ja itsestään selvä asia, mutta ei kaikille. Omakotitalossa asuessasi vastaat enemmän itse omasta asumisturvallisuudesta, mutta silloinkin naapurustolla eli asuinympäristöllä on osuutensa. Rivi- ja kerrostaloissa nämä asiat taas korostuvat. Tai ainakin itse olen kokenut kerros- ja rivitalossa asuessani, että olen vastuussa myös naapureistani.
Asukasesimerkkejä
Edellä mainittuun asiaan kerron tarinan eräästä kerrostaloasukista, jota käytiin isännöitsijän kanssa jututtamassa. Asukki oli polttanut sanomalehden oman lipastonsa päällä. Vai olikohan keittiön pöytä, mutta kuitenkin oli pikku tulet tehnyt asunnossa kun oli halunnut nähdä mitä tapahtuu, jos sanomalehden sytyttää. En muista miten olimme saaneet asian tietoomme. Saattoi olla naapuri, joka sanoi haistaneensa savua. Lähdimme kuitenkin jututtamaan asukasta. Halusin lähteä mukaan ja ajattelin vähän mainita asiasta, että et sitten muita asukkaita ajatellut yhtään. Muistelen sanoneeni melko napakkaan sävyyn asukille, että antaa olla kuule viimenen kerta, kun teet nuotiota sisälle. Huomasin, että viesti meni perille, kun asukki vilkuili nurkan takaa kulmiensa alta meitä kuin Nykäsen Matti konsanaan ryyppyillan jälkeen valmentajan puhuttelussa.
Kaikki ei ole aina omissa käsissä ja siksi onkin hyvä tietää ja tuntea naapurustoaan. Alla oleva kuva on parin vuoden takaa erään kerrostalon kolmannesta kerroksesta. Asukkaalla oli unohtunut kokkailut levylle, josta kyseinen palo sai alkunsa. Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin. Olin tuolloin osan meidän henkilöstömme kanssa hoitamassa palon jälkitöitä. Ikkunat olivat tuhoutuneet ja ulkona oli pakkasta. Illan kähmässä jouduttiin tyhjentämään koko rappu asukkaista hätämajoitukseen. Onneksi oli auttavia käsiä enemmänkin ja saatiin asukkaat evakkoon ja jälkihoitotyöt heti käyntiin.
Arjen pienet valinnat ja varautuminen
Otetaan pohdintaan vähän kevyempiä ja yksinkertaisempia turvallisuusasioita. Ihan näinkin yksinkertainen asia kuin hissi, tuoko se asumisturvallisuutta? No kyllä. Nuoremmat ja hyväjalkaisemmat parhaimmillaan jopa karttavat hissiä, että saavat hyötyliikuntaa rappusia noustessaan. Huonompijalkaiselle ja huonommin liikkuvalle asukkaalle hissi on turvallinen tapa liikkua kerroksesta toiseen. Kaatuminen on toki mahdollista tasaisellakin, mutta todennäköisempää portaissa. Jokainen voi miettiä omassa kodissaan, jos vaikka pimeässä liikkuessaan kompastuu maton reunaan. No alkuun voi laittaa valot päälle ennen kuin lähtee liikkeelle, sitten voi miettiä pitäisikö matto uusia sellaiseksi mihin on vaikeampi kompastua tai heivata matto kokonaan pois. Kannustankin ensin miettimään ja sitten toimimaan. Haastankin kaikkia lukijoita miettimään omaa asumisturvallisuutta omasta näkökulmastaan ja vähintään tutustumaan pelastussuunnitelmaan. Pohdinta on hyvä ulottaa myös piha-alueelle. Jos vaikka lasten keinu on viallinen, niin parempi ilmoittaa siitä huoltoon kuin keinua siinä.
Tästä päästään väestönsuojeluun ja väestönsuojaan. Kaikissa taloissa ei ole väestönsuojaa, mutta jos sellainen löytyy, niin on hyvin todennäköistä, että olet käynyt siellä. Yleensä väestönsuojat toimivat varastotiloina tai kerhotiloina ja näin on monessa Mikalonkin kohteessa. Eräs asukas kysyi jokunen vuosi sitten asukastapahtumassa, että mitäs sitten jos ei ole väestönsuojaa? Kerroin että Mikkelissä on ainakin yksi yleinen väestönsuoja (Naisvuoressa), mutta siitä en tiedä tarkemmin. Keskustelimme pidempäänkin asiasta. Lopputulemana molemmat totesimme, että jos on oikeasti hätä ja suojaan pitää päästä, niin sitten sitä mennään suojaan sinne minne pääsee. Oli paikka virallinen tai ei, niin parempi mennä vaikka sillan alle kuin olla tekemättä mitään.
Väestönsuojat on tarkoitettu poikkeusoloja varten. Ne on oltava toimintakunnossa 72 tunnin kuluttua siitä, kun viranomainen näin käskee. Ja hommahan ei mene niin, että Mikalolta tulee joku laittamaan suojan kuntoon, vaan kaikkien on silloin osallistuttava. Jokainen varmasti ymmärtää sen, että meillä ei Mikalolla ole resursseja moiseen. Olemme toki opastamassa mahdollisuuksien mukaan miten homma toteutetaan. Siksi onkin hyvä etukäteen vilkaista, missä se oma väestönsuoja on.
Lopuksi vielä vinkkinä tuo 72 tunnin itsenäinen pärjääminen. > www.72tuntia.fi. Aina voi tulla sähkökatkoja, vedenjakeluhäiriöitä ym. isompaa tapahtumaa, niin niihinkin on hyvä varautua etukäteen siinä määrin kuin on mahdollista.
Turvallisuuteen liittyviä asioita on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan ja joskus jopa harjoittelemaan.
Turvallista kevään jatketta kaikille!
– Tommi Kuvaja, toimitusjohtaja
30.4.2026