Mitä tulee vastaan vuonna 2026?
Vuosi on pyörähtänyt uudelle luvulle. Kuten olemme jo alkuvuodesta nähneet, kokeneet ja lukeneet, niin tämä vuosi tuo nipun erinäisiä haasteita ja mahdollisuuksia niin Mikalolle, Mikkelille ja koko Suomelle. Sen mitä nyt seuraan uutisia, niin valtakunnan tasolla puhutaan varovaisesta kasvusta tälle vuodelle, eli taantuma olisi jo takana päin. Paikallisesti uutisointia seuraten alkuvuoteen on mahtunut hyvää ja huonoa näkymää. Itse koen mm. datakeskushankkeiden tuoman potentiaalin hyväksi asiaksi. Paikallista työllisyystilannetta en ole seurannut, mutta valtakunnan tasolla työllisyystilanne on synkkä. Työllisyyden näkökulmasta Mikalon käynnistämät muutosneuvottelut eivät luonnollisesti paranna tuota mielikuvaa työllisyyden synkkyydestä tai luotosta paikallisen talouden kasvuun. Palaan kuitenkin tähän asiaan tarkemmin vasta muutosneuvottelujen päätyttyä.
Pienemmät kunnat suurten muutosten keskellä
Väestö ikääntyy ja kaupunkirakenne tiivistyy. Ovatko molemmat tilastollisia faktoja vai megatrendejä? No varmasti molempia, mutta kaupungistuminen on muodostunut megatrendiksi. Nämä kaksi asiaa näkyy ja tuntuu myös meillä tässä Mikalolla. Mikkelin keskusta on yksi haetuimmista kaupunginosista ja pidemmässä matkassa keskustasta olevat alueet ovat listan hännillä.
Lueskelin eilen Kauppalehdestä jutun valtion tukemasta asuntotuotannosta, jossa käsiteltiin järjestelmän ”kauneusvirheitä”. Mikkeli oli mainittu ja ihan aiheesta. Asioita, joita olen pyrkinyt tuomaan esille eri yhteyksissä, on valtavan hyvin tiivistetty lehden juttuun. (Linkki löytyy tekstin lopusta. Se on maksumuurin takana, mutta suosittelen siitä huolimatta lukemaan). Jutussa on kerrottu valtion tukeman asuntotuotannon ja vapaiden markkinoiden vuokrien eroista niin vuokrahinnoista kuin siitä, mitä vuokrissa pitää ottaa huomioon, kuten omakustannusperiaate. ARA-vuokrat ovat yli 180 kunnassa markkinavuokria kalliimpia. Mikkeli kuitenkin tilastojen mukaan edullisempi. Ero ei ole kuitenkaan kokonaisuudessa suuri ja väitän, itse asiassa tiedostan vallan hyvin, että tietyissä asuntotyypeissä markkinavuokra voi olla edullisempi. Tähän varmasti vastataan hyvin rohkeasti tulevassa talousarviokierroksessa. Emme jää siis tuleen makaamaan asian kanssa.
Tuon eri yhteyksissä samoja asioita ja teemoja esille, mutta pyrin avaamaan asiaa aina vähän eri näkökulmasta. Muutokset ja alaamme koskeva murros, josta olen aiemminkin kertonut, koskee nimenomaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. ARA lakkautettiin, siitä tuli VARKE ja se toimii ympäristöministeriön alla. VARKEssa on muuten henkilöstöä käsittääkseni vähemmän kuin ARAssa. Korkotukivaltuudet ovat vähentyneet ja vähentyvät tulevaisuudessa enemmänkin. VARKE ohjaa vähentyvän korkotukivaltuuden kasvukeskuksiin taatakseen investointien kohdentumisen paremmin pienituloisten hyväksi. Mikkeli on alueella, jossa väestön kehitys on negatiivinen, joten näille alueille ei hankkeisiin ole korkotukia luvassa. Erityisryhmät kuitenkin harkinnanvaraisena poikkeuksena. Minusta tämä ajatusmalli on vähän hullunkurinen, koska ihan yhtä lailla valtiontukemaa asuntotuotantoa tarvitaan täälläkin, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Eli edistääkö tämä kaupungistumista valtakunnan tasolla, itse ainakin koen asian näin. No ei kuitenkaan huolta, rahoitus onnistuu muutakin kautta. Se vain on vapaarahoitteisessa muodossa, joten yhtälöön muodostuu entistä vahvemmin markkinaehtoisuuden elementtejä. Muutos ei tapahdu kuitenkaan vuodessa eikä kahdessa. Vanhempaa ja uudempaa ARA-kantaa Mikalolla on ja tulee olemaan pitkään.
Asioiden uudelleen pohtiminen, niin tekemisen kuin eri prosessien osalta, ovat käynnistäneet tätä vuotta Mikalolla. Erinäiset ratkaisut ja suunnitelmat tähtäävät hyvin vahvasti siihen, että pystymme vastaamaan edullisella ja laadukkaalla tasolla paikalliseen vuokramarkkinaan. Uskon, että rakentaminen ylipäätään lähtee hitaasti kasvamaan alueella. Mikalollakin käynnistyy kesällä yhden kohteen perusparannus ja paljon muutakin korjaustoimia.
Tekoälyä joka paikassa
Tekoäly on kovassa huudossa. Meillä Mikalollakin sitä jo hyödynnetään ja tullaan jatkossa hyödyntämään lisääntyvissä määrin. Huuto vissiinkin kovenee tulevaisuudessa. Itse havahduin joulun tienoilla tietokoneiden muistien hintojen kehityksiin. Katselin asiaa vain sen verran, että joidenkin muistien hinnat olivat miltei tuplaantuneet. Ja tovi sitten katsoin tilannetta uudelleen, niin oltiin jo +300 % tienolla. Käsitykseni mukaan AI-datakeskukset vetävät varmistettavan muistin määrästä valtaosan, joten markkinoille jäävälle muistille näppästään kova hinta, kun kysyntä on kovaa.
Toinen hyvin pysäyttävä havainto löytyy erinäisistä tekoälyllä tehdyistä sisällöistä ja videoista. Itselläni ainakin lähdekriittisyys on hyvin vahvasti korostunut lähiaikoina. Varsinkin somessa vastan tulevien uutisten kohdalla käy aina mielessä, mikä on feikkiä ja mikä todellisuutta. Informaatiovaikuttaminen eri tasoilla onkin jo vanha juttu, mutta tekoälyn kehityksen myötä vaikuttaminen tulee varmasti helpommaksi. Tämä teksti on kuitenkin ihan puhtaasti HyperX Alloy -näppäimistöllä hakattu.
Kuuntelen parhaillaan kirjaa nimeltä Älysota (Matti Puranen). Vaikka en ole loppuun päässyt, niin suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan. Teoksessa käsitellään suurvaltapolitiikkaa ja sodankäyntiä tekoälyn vinkkelistä. Vaikka tekoälystä olen useaan kertaan maininnut ja myös Mikalolla sitä käytetään, niin ehkäpä tässä kohtaa mainitsen myös, että olen henkilökohtaisella tasolla vielä ihan lasten kengissä asian kanssa. Uskon kuitenkin siihen, että AI on ja tulee olemaan todella suuri ajuri monessa eri paikassa ja toiminnossa. Saatetaan olla vielä ihmeissään tämän asian kanssa. Ja saattaa käydä niinkin, että ei ehditä edes ihmettelemään. Ellei niin ole jo käynyt.
Palataan taas helmikuussa. Aihetta en vielä tiedä, mutta jostakin asiasta varmasti kirjoitan.
– Tommi Kuvaja, toimitusjohtaja
30.1.2026
Linkki Kauppalehden artikkeliin: Tuhansia tyhjiä asuntoja ja nousevat vuokrat – Valtion tukemassa asuntotuotannossa on ”kauneusvirheitä”, johtaja myöntää